Uutta kotitalousvähennyksessä vuonna 2009

Kotitalousvähennyksen enimmäismäärää nousee vuoden 2009 alusta 3 000 euroon. Enimmäismäärä koskee myös asunnon tai vapaa-ajan asunnon kunnossapito- ja perusparannustyötä. Lisäksi vähennyksen soveltamisalaa laajennetaan tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvien laitteiden asennus-, kunnossapito- ja opastustyöhön. (HE 112/2008)

Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisu

Keskusverolautakunta on antanut ennakkoratkaisun kotitaloustyön laskemisesta tilanteessa, jossa laskutettava työ koostui sekä henkilökohtaisesta työstä että koneen osuudesta. (KVL 64/2008).

A:n oli tarkoitus tilata ennakkoperintärekisteriin merkityltä B Oy:ltä omakotitaloonsa asennettava maalämpöjärjestelmä. Maksettava työkorvaus sisälsi työn suorittavien henkilöiden palkkakustannusten lisäksi osuuden porauksessa käytettävistä koneista aiheutuneista kustannuksista. A sai tuloverolain 127 b §:n 2 kohdan nojalla vähentää 60 prosenttia maksetusta työkorvauksesta. Äänestys 5-2. Ei lainvoimainen.

Päätös on vastoin Verohallituksen ohjeistusta, jonka mukaan vähennyksen perusteena on pelkkä henkilökohtaisen työn osuus. Koska päätös ei ole vielä lainvoimainen, verotuskäytännössä noudatetaan voimassa olevaa ohjetta toistaiseksi.

Korkeimman hallinto-oikeuden päätös

Korkein hallinto-oikeus on antanut 11.12.2008 päätöksen parvekelasitusten asennuksesta aiheutuneiden kustannusten kotitalousvähennyksen vähennyskelpoisuudesta taloyhtiössä, jonka yhtiöjärjestyksestä puuttuu parvekelasituksia koskeva vastuunjakopäätös.

Verovelvollinen oli oikeutettu kotitalousvähennykseen omistamaansa osakehuoneistoon kuuluvan parvekkeen parvekelasituksesta aiheutuneista työkustannuksista, kun asunto-osakeyhtiö ei ollut osallistunut kustannuksiin eikä niitä oltu veloitettu osana yhtiövastikkeita (KHO 87/2008).

Verohallitus on katsonut aiemmin, että parvekelasitusten asentamisesta voi saada kotitalousvähennyksen vain, jos niiden kunnossapitovastuu on yhtiöjärjestyksessä siirretty asukkaalle. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä ilmenevää kantaa noudatetaan jatkossa verotusta toimitettaessa ja haettaessa muutosta jo toimitettuihin verotuksiin.

Ennakkoperintärekisterin tarkistaminen

Kotitalousvähennyksen voi saada vain, jos työn tekevä yritys tai yrittäjä kuuluu ennakkoperintärekisteriin. Työkorvauksen maksajan on tarkastettava kuuluuko työn tekevä yritys tai yrittäjä ennakkoperintärekisteriin.

Ennakkoperintärekisteröinnin tarkastamisesta todetaan Verohallituksen ohjeessa seuraavaa: ” Käytännössä työn teettävä kotitalous tarkastaa asian sopimuksentekohetkellä, jotta voi varmistua oikeudestaan kotitalousvähennykseen. Jos yritys tai yrittäjä on sopimuksentekohetkellä ollut ennakkoperintärekisterissä, tämä on katsottava riittäväksi. ”

Ohje on mahdollistanut menettelyn, jossa työkorvauksen maksajan ei ole enää maksuhetkellä tarvinnut tarkistaa työkorvauksen saajan ennakkoperintärekisteröintiä, vaikka sopimuksentekohetken ja maksuhetken välillä olisi kulunut paljonkin aikaa. Ohjeessa ei ole otettu kantaa myöskään siihen, miten usein toistaiseksi voimassa olevien sopimusten yhteydessä ennakkoperintärekisteri tulisi tarkastaa.

Verohallitus täsmentää ohjettaan seuraavasti: Maksajan tulee tarkastaa, että työkorvauksen saaja on ennakkoperintärekisterissä maksuhetkellä. Jos työkorvauksen maksaja on tarkastanut ennakkoperintärekisteröinnin sopimuksentekohetkellä, tämä on katsottava riittäväksi, jos kysymyksessä on määräaikainen enintään vuoden kestävä toimeksiantosopimus. Jos kysymyksessä on toistaiseksi voimassa oleva yli vuoden kestävä toimeksiantosopimus, niin maksajan on tarkistettava rekisteröinti vähintään kerran vuodessa.